Syödään yhdessä goes Espanja. Tapaksia, paellaa ja churroja.

Tuossa keväämmällä syötiin yhdessä ihanien naisten kanssa. Nykyisiä ja entisiä työkavereita keskittymässä puhtaasti herkutteluun. Jostain, en muista mistä, tuli idea, että seuraavan kerran syödään espanjan henkeen. Ihan churrohimosta se taisi lähteä... Syömäpaikka valikoitui siksi, että illan emännällä tiedettiin olevan ihan mielettömän ihana saunaosasto ja poreamme, johon mahtuu kerralla useampikin ihminen poreilemaan. Sinne siis. Ennen kuin päästään ruokajuttuihin, mun on pakko tässä jaaritella ihan omia ajatuksiani. Nyt syötiin yhdessä toista kertaa. Mä suunnittelen menun ja hankin ruoat ja ruokajuomat. Selvitän etukäteen mitä emännän keittiöstä löytyy. Jollain tapaa hassua kokata vieraassa keittiössä, mutta melkoisen äkkiä oppii muistamaan, missä kaapissa ja laatikossa on mitäkin. Ja mun luonteenlaadulla oppii myös melko pian tonkimaan oma-aloitteisesti kaappeja. No, nyt tietty täytyy muistaa, että nämä ihmiset on sellaisia, joiden kanssa on useampi vuosi yhdessä tehty töitä, reissattu, itketty ja naurettu. Että tuttuja ovat. Eri ikäisiä, erilaisia, mutta kaikki aivan mahtavia.

No mutta ruokaan. Illan emäntä oli eläköitynyt ravintola-alan rautainen ammattilainen. Monta ihanaa pientä vinkkiä tarttui korvan taakse. Kävin jo torstaina valmistelemassa osan ruoista ja perjantaina työpäivän jälkeen alkoikin hulina. Yhdessä tehtiin, valmisteltiin, tuumailtiin ja kokattiin. Ja nautin joka ainoasta hetkestä. Alkuun syötiin tapaspöytä. Hieman runsaampi sellainen, koska suunnitelmissa oli alkuruokien jälkeen saunoa ja lojua siellä ihanassa poreammeessa. 

Jos joku haluaa vinkkiä tapaspöytään, listaan alle ruokalajit. Osassa on linkki ohjeeseen ja ne, joista ei ohjetta ole, kerron myöhemmin lisää. Tarjolla siis oli:

-Ilmakuivattua kinkkua, manchego-juustoa ja galia-melonia

-lohta sous vide ja paahdettua paprikakastiketta. Lohi tällä kertaa ilman sitruunaa ja tilliä ja kuten kuvista näkyy, ilman linkin lisukkeita. 

-täytettyjä avocadoja

-kampasimpukkaa, chorizoa ja marinoitua paprikaa, tällä kertaa tarjoiltuna ilman leipää

-kuha-verigreippicevicheä

-uunissa kuivattuja kirsikkatomaatteja

Chorizoa, marinoitua paprikaa ja kampasimpukoita

Lohi sous vide ja paahdettu paprikakastike 

Kaikki annokset oli helppoja ja nopeita valmistaa. Toki niitä oli useampia, joten kyllä tähän puuhaan muutama tunti uppoaa. 

Täytetyt avocadot 

Täytetyt avocadot on kyllä helppoudessaan ihan omaa luokkaansa. Halkaistaan avocadot ja poistetaan kivi. Kaivetaan sisälmykset kulhoon. Lisätään ranskankermaa (käytin nyt kolmeen avocadoon 200 g ranskankermaa, mutta ei se ole niin justiinsa), texas pete-kastiketta, ruokosokeria, suolaa ja reilu töräys limemehua. Tämä jurnutetaan vaikka sauvasekoittimella sileäksi ja lusikoidaan takaisin avocadonkuoriin. Päälle voi laittaa vaikka pari katkaravunpyrstöä, leipäkuutioita, mitä nyt sattuu olemaan. Helppoa ja ihanaa. 

Kuha-verigreippiceviche

Kuha-verigreippiceviche on mun suosikki. Sen maut on niin kertakaikkisen herkät ja kauniit. Tämä ruoka ei kaipaa tulisuutta, ei voimakasta maustamista. Tämä on ihanaa sellaisenaan. Me tehtiin nyt reilumpi satsi. Mutta tarveaineet on yksinkertaisuudessaan n. 200-300 g kuhafilettä, 1 verigreippi, suolaa, ripaus sokeria ja tuoreita mintunlehtiä. Kuhasta poistetaan ruodot, itse vaan leikkaan kalasta sen ruotoisen osan pois. Ei ole iso hävikki. Kalaan ripotellaan suolaa ja annetaan suolaantua sen aikaa, että valmistellaan verigreippi. Verigreipistä leikataan kuori irti ja fileoidaan se. Tätä ei kannata pelästyä, hedelmän fileoiminen sujuu oikeasti muutamassa minuutissa ja juutuubi on ohjeita pullollaan. Hedelmäliha ja mehut laitetaan kulhoon. Kuha leikataan suupaloiksi ja laitetaan greipin sekaan. Maustetaan ripauksella sokeria ja tarvittaessa vielä suolalla, sekaan laitetaan tuoretta minttua (tai korianteria jos tykkää) ja annetaan maustua 1-2 tuntia, välillä pari kertaa varovasti käännellen. Ihana kesänmakuinen ja keveä herkku.

Uunissa kuivatut kirsikkatomaatit on helppo herkku. Kirsikkatomaatit vain halkaistaan ja laitetaan uunipellille leikkauspinta ylöspäin. n. 100-asteisessa uunissa 3-4 tuntia ja hieman sormisuolaa päälle. Tomaatit jäävät ihanan sitkeiksi ja makeiksi ja kertakaikkisen ihaniksi pikku suupaloiksi. 

Lisäksi meillä oli limemajoneesia ja texaspetemajoneesia. Eli Hellmans-majoneesiin sekoitettiin Texas Pete-kastiketta ja ripaus ruokosokeria. Limemajoneesi taas syntyy lisäämällä samaisen majoneesin sekaan raastettua limenkuorta ja limemehua sekä ripaus ruokosokeria. 

Tapaksille meillä oli juomana Mas de la Sabatera, joka toimi näiden herkkujen kanssa tosi hienosti. 

Tämän setin jälkeen oli ihmisen hyvä mennä vähäksi aikaa poreammeeseen nauttimaan vielä vähän cavaa. 

Pääruoaksi meillä oli paellaa. En ole koskaan ennen tehnyt paellaa. En nyt mene sanomaan autenttisuudesta yhtään mitään, mutta meidän paellassammepa olikin ginillä liekitettyjä simpukoita. Simpukat ja giniliemi antoivat koko paellalle ihanan meren maun. Ajoitukset mulla oli vähän niin ja näin, mutta ensimmäiseksi yritykseksi sanoisin, että varsin onnistunut. Ainakin se tuntui katoavan reippaasti. Pääruoan kanssa oli True Colors-cavaa. 

Paella kanalla, jättiravunpyrstöillä ja ginillä liekitetyillä simpukoilla

Kahden suklaan mousse ja churroja 

Jälkkäri olikin arvoitus. Churroja, niitähän meidän piti tehdä. Tietty olisi voinut pelata varman päälle ja tehdä churrot ohjeen mukaan, mutta sehän on kovin tylsää. Sen verran luntattiin netistä, että vettä ja jauhoja tulee saman verran ja taikina tehdään vähän tuulihattutaikinan tapaan. Siispä mittasin kattilaan ehkä n. pari desiä vettä, iiiison klöntin voita ja vähän suolaa. Ja raastoinpa sekaan yhden limen kuorenkin. Se osoittautuikin nappivalinnaksi. Kuumensin tämän niin, että voi suli sekaan. Kattila pois liedeltä, sekaan vehnäjauhoja ja vähän sokeria. Sekoitin tätä puuhaarukalla niin, että siitä tuli sellainen klöntti. Kun klöntti oli jäähtynyt, sekoitin siihen vielä pari kananmunaa. Juuri ennen paistamista iski epäilys, että noinkohan niin kiinteä taikina tulee ulos pursotinpussista ja lorautimme sekaan vähän skumppaa. Churrot paistettiin öljyssä, sokeroitiin ja tarjoiltiin kahden suklaan moussen kanssa. Kaunis ajatus oli, että moussea olisi voinut lusikoida churroilla. No valkosuklaamoussen pystyikin, mutta "joku" hieman liioitteli tumman suklaan määrän kanssa ja tummasuklaamousse oli kyllä niin jämäkkää, että se vaati ihan oikean lusikan. Tähän käytin 86 %:n suklaata. Churroissa se limenkuori olikin ihan mainio lisä, tosiaankin. Jälkkärin juomana oli Aviva Rose, joka oli paitsi kaunista, myös hyvää. Itse en makeista viineistä välitä, mutta tämä oli makeudestaan huolimatta raikas ja todellakin makeiden herkkujen hyvä ystävä. 

Kiitos taas upeille naisille ihanasta illasta.